Hei, sinäkö siellä? Mahtavaa, että olet klikkaillut itsesi juuri tähän blogiin, sillä minä kaipaan tukea. Toivottavasti olet siis sellainen kiva ja reipas tyyppi, jolla on mukanaan kassillinen vinkkejä elämäntapamuutosta ajatellen. Toisaalta, jos sinulla ei ole antaa minulle vinkkejä, toivon, että voimme yhdessä aloittaa matkan kohti terveellisempiä elämäntapoja ja tsempata toinen toisiamme.
Minä olen Sokerihiiri, saa kutsua Sokruksikin, ja olen kaksikymmentäneljävuotias. En ole koskaan ajatellut, että olisin varsinaisesti läski, mutta pikkuisen pyöreä olen aina ollut. Salamyhkäisesti vaaka on kuitenkin kivunnut seiskalla alkaviin lukemiin, ja jotakin on tehtävä pian. Maaginen kahdenkymmenenviiden vuoden rajapyykki häämöttää tasan 350 päivän päässä, ja tästä päivästä alkaa lähtölaskenta oikeaan aikuisuuteen.
Olen laihduttanut niin monesti etten edes muista, ensimmäistä kertaa jo joskus peruskoulussa kuultuani, että olen liian pullea (sitä kyllä kuulin valitettavan usein muutenkin...) ja voisikin sanoa, että olen ollut melkoinen jojoilija. Tai no, oikeastaan painoni ei ole juurikaan laskenut, mutta laihdutuskuureja olen aloittanut kymmeniä. Olen aina ensimmäiset päivät kokonaan syömättä ja repsahduksen tapahduttua heittäydyn herkuttelemaan antaumuksella, ajatellen että aloitan sitten maanantaina uudelleen. Kierre on valmis, ja laihduttaminen aiheuttaa vain stressiä ja harmaita hiuksia.
Viime keväänä aloitimme avopuolisoni kanssa terveellisempiin elämäntapoihin tähtäämisen, ja samalla sai alkunsa yhteinen lenkkeilyharrastuksemme. Juokseminen on ihanan rentouttavaa, maisemat vaihtuvat ja oman kumppanin kanssa kokee mahtavia onnistumisen tunteita. Lenkkeilyn lisäksi hankimme kuntosalikortit, joiden käyttäminen on kylläkin, valitettavasti, kesäaikana jäänyt kovin vähälle. Nyt olisi tarkoitus jatkaa terveellisten elämäntapojen etsimistä ja niihin totuttelua yhdessä, toinen toistemme tuella. Itselläni pudotettavaa painoa on kuitenkin kertynyt enemmän, ja sen vuoksi päätin perustaa tämän blogin, toiveenani luoda sosiaalista painetta ja tsemppaavaa ilmapiiriä onnistumiselle. Ehkä täältä löytyy muitakin, jotka kaipaavat tukea painonpudotukseen?
TERVETULOA!
Jes, hyvältä kuulostaa! Pakko myöntää että samaistun vahvasti itsekin lapsesta asti painon kanssa jojoilleena ja lukemattomia "huomenna mä lopetan kaiken makean syömisen ja juoksen puolimaratonin ja olen ehdottomasti ikuisesti parempi ihminen" -laihdutusyrityksiä läpikäyneenä. Onnea seuraavalle 350 päivälle, jään seuraamaan :)
VastaaPoistaHei, mahtavaa kuulla että olet blogiini eksynyt! Jojoilu on valitettavan tuttua ja juurikin se, että aina maanantaina alkaa uusi, terveellisempi elämä. Tällä kertaa se terveellisempi elämä toivottavasti kestää pidempään kuin muutaman päivän! :)
Poista